Kategori:Buzul Çağı

Vikipedi, özgür ansiklopedi

Wikimedia Commons'ta Buzul Çağı ile ilgili çoklu ortam kategorisi bulunur.

Kambriyen öncesi (4.570 myö - 542 myö)

myö = milyon yıl önce

Hadean
(4.570 myö - 4.000 myö)

Arkeyan
(4000 myö - 2500 myö)

Eoarchean (4.000 – 3.600 myö) → Paleoarchean (3.600 – 3.200 myö) → Mesoarchean (3.200 – 2.800 myö) → Neoarchean (2.800 – 2.500 myö)

Proterozoik
(2500 - 542 myö)

Paleoproterozoik (2.500 – 1.600 myö)	Siderian (2.500 – 2.300 myö) → Rhyacian (2.300 – 2.050 myö) → Orosirian (2.050 – 1.800 myö) → Statherian (1.800 – 1.600 myö)
Mezoproterozoik (1.600 – 1.000 myö)	Calymmian (1.6 – 1.4 myö) → Ectasian (1.400 – 1.200 myö) → Stenian (1.200 – 1.000 myö)
Neoproterozoic (1.000 – 542 myö)	Tonian (1.000 – 850 myö) → Cryogenian (850 – 635 myö) → Ediyakaran (635 – 542 myö)

Fanerozoik Devir (542 myö - günümüz)

myö = milyon yıl önce - byö = bin yıl önce

Paleozoik(542 – 251 myö)

Kambriyen dönem (542 - 488.3 myö)

Terreneuvian (542 – 521 myö)	Fortunian (542 – 528 myö) · Age 2* (528 – 521 myö)
Epoch 2* (521 – 510 myö)	Age 3* (521 – 515 myö) · Age 4* (515 – 510 myö)
Epoch 3* (510 – 499 myö)	Age 5* (510 – 506.5 myö) · Drumian (506.5 – 503 myö) · Guzhangian (503 – 499 myö)
Furongian (499 – 488.3 myö)	Paibian (499 – 496 myö) · Age 9* (496 – 492 myö) · Age 10* (492 – 488.3 myö)

Ordovisyen (488.3 – 443.7 myö)

Erken Ordovisyen (488,3-471,8 myö)	Tremadocian (488,3-478,6 myö) · Floian (478,6-471,8 myö)
Orta Ordovisyen (471,8-460,9 myö)	Dapingian (471,8-468,1 myö) · Dariviliyen (468,1-460,9 myö)
Geç Ordovisyen (460,9-443,7 myö)	Sandbian (460,9-455,8 myö) · Katian (455,8-445,6 myö) · Hirnantian (445,6-443,7 myö)

Silüryen (443.7 – 416 myö)

Llandovery (443,7-428,2 myö)	Rhuddanian (443,7-439 myö) · Aeroniyen (439-436 myö) · Telychian (436-428,2 myö)
Wenlock (428,2-422,9 myö)	Sheinwoodian (428,2-426,2 myö) · Homeriyen (426,2-422,9 myö)
Ludlow (422,9-418,7 myö)	Gorstiyen (422,9-421,3 myö) · Ludfordian (421,3-418,7 myö)
Pridoli (418,7-416 myö)	-

Devoniyen (416 – 359.2 myö)

Erken Devoniyen (416-397,5 myö)	Lochkovian (416-411,2 myö) · Pragian (411,2-407 myö) · Emsiyen (407-397,5 myö)
Orta Devoniyen (397,5-385,3 myö)	Ayfeliyen (397,5-391,8 myö) · Eyfeliyen (391,8-385,3 myö)
Geç Devoniyen (385,3-359,2 myö)	Frasniyen (385,3-374,5 myö) · Fameniyen (374,5-359,2 myö)

Karbonifer (359.2 – 299 myö)

Mississippian (359.2 – 318.1 myö)	Tournaisian / Early Mississippian (359.2 – 345.3 myö) · Viséan / Middle Mississippian (345.3 – 328.3 myö) · Serpukhovian / Late Mississippian (328.3 – 318.1 myö)
Pennsylvanian (318.1 – 299 myö)	Bashkirian / Early Pennsylvanian (318.1 – 311.7 myö) · Moscovian / Middle Pennsylvanian (311.7 – 307.2 myö) · Late Pennsylvanian (307.2 – 299 myö): Kasimovian (307.2 – 303.4 myö) · Gzhelian (303.4 – 299 myö)

Permiyen (299 – 251 myö)

Cisuralian (299-270,6 myö)	Asselian (299-294,6 myö) · Sakmarian (294,6-284,4 myö) · Artinskiyen (284,4-275,6 myö) · Kuguriyen (275,6-270,6 myö)
Guadalupiyen (270,6-260,4 myö)	Roadian (270,6-268 myö) · Wordian (268-265,8 myö) · Capitanian (265,8-260,4 myö)
Lopingian (260,4-251 myö)	Wuchiapingian (260,4-253,8 myö) · Changhsingian (253,8-251 myö)

Mezozoik (251 – 65.5 myö)

Trias (251 – 199.6 myö)

Erken Triyas (251-245,9 myö)	Induan (251-249,5 myö) · Olenekian (249,5-245,9 myö)
Orta Triyas (245,9-228,7 myö)	Anisiyen (245,9-237 myö) · Ladiniyen (237-228,7 myö)
Geç Triyas (228,7-199,6 myö)	Karniyen (228,7-216,5 myö) · Noriyen (216,5-203,6 myö) · Resiyen (203,6-199,6 myö)

Jura (199.6 – 145.5 myö)

Erken Jura (199,6-175,6 myö)	Hetangiyen (199,6-196,5 myö) · Sinemuriyen'e (196,5-189,6 myö) · Pliyensbahiyen (189,6-183 myö) · Toarcian (183-175,6 myö)
Orta Jura (175,6-161,2 myö)	Aaleniyen (175,6-171,6 myö) · Bajosiyen (171,6-167,7 myö) · Batoniyen (167,7-164,7 myö) · Kalloviyen (164,7-161,2 myö)
Geç Jura (161,2-145,5 myö)	Oksfordiyen (161,2-155,6 myö) · Kimmericiyen (155,6-150,8 myö) · Titoniyen (150,8-145,5 myö)

Kretase (145.5 – 65.5 myö)

Erken Kretase (145,5-99,6 myö)	Berriasian (145,5-140,2 myö) · Valanjiniyen (140,2-133,9 myö) · Hoteriviyen (133,9-130 myö) · Barremiyen (130-125 myö) · Apsiyen (125-112 myö) · Albiyen (112-99,6 myö)
Geç Kretase (99,6-65,5 myö)	Senomaniyen (99,6-93,6 myö) · Turoniyen (93,6-88,6 myö) · Koniasiyen (88,6-85,8 myö) · Santoniyen (85,8-83,5 myö) · Kampaniyen (83,5-70,6 myö) · Maastrihtiyen (70,6-65,5 myö)

Senozoik (65.5 – 0 myö)

Paleojen(65.5 – 23.03 myö)

Paleosen (65,5 - 55,8 myö)	Danian (65.5 – 61.1 myö) · Selandian (61.1 – 58.7 myö) · Thanetian (58.7 – 55.8 myö)
Eosen (55,8 - 33,9 myö)	Ypresian (55.8 – 48.6 myö) · Lutetian (48.6 – 40.4 myö) · Bartonian (40.4 – 37.2 myö) · Priabonian (37.2 – 33.9 myö)
Oligosen (33,9 - 23,03 myö)	Rupelian (33.9 – 28.4 myö) · Chattian (28.4 – 23.03 myö)

Neojen(23.03 – 2,588 myö)

Miyosen (23,03 - 5,332 myö)	Aquitanian (23.03 – 20.43 myö) · Burdigalian (20.43 – 15.97 myö) · Langhian (15,97 – 13,82 myö) · Serravallian (13,82 – 11.608 myö) · Tortonian (11.608 – 7.246 myö) · Messinian (7.246 – 5.332 myö)
Pliyosen (5,332 - 2,588 myö)	Piacenzian (5,332 – 3,6 myö) · Zanclean (3.6 – 2,588 myö)

Kuaterner(2,588 – 0 myö)

Pleistosen (Buzul Çağı) (2,588 myö - 11,4 byö)	Gelasian (2,588 – 1,806 myö) · Calabrian (1,806 myö – 781 byö) · Orta Pleistosen / Ionian (781 – 126 byö) · Geç Pleistosen / Tarantian (126 – 11.4 byö): Oldest Dryas* (18 – 14.67 byö) · Bølling* (14.67 – 14 byö) · Older Dryas* (14 – 13.7 byö) · Allerød* (13.7 – 12.8 byö) · Younger Dryas* (12.8 – 11.4 byö)
Holosen (11,4 - 0 byö)	Preboreal* (11.4 – 9 byö) · Boreal* (9 – 8 byö) · Atlantic* (8 – 5 byö) · Subboreal* (5 – 2.5 byö) · Subatlantic* (2.5 – 0 byö)